Me suomalaiset olemme tottuneet vetämään lärvit lähes mistä syystä tahansa. Joskus vituttaa, joskus on vaan niin hyvä fiilis, joskus juhlitaan, joskus surraan ja tottakai vedetään kauheat kännit. Näin meillä täällä Suomessa. Eikö hauskaa voi pitää ilman viinaa? Eikö elämän iloista voi nauttia ilman viinaa? Eikö surujaan voi käydä läpi ilman että vetäisi kyytipojaksi pullon kossua? Ei me suomalaiset varmaan voida tai osata tai haluta.
Humalassa on hauska olla, sitä en kiellä. Mutta jos on hauskaa vain humalassa tai ei ole hauskaa ilman humalaa, niin asiat ovat huonosti. Hauskaa pitää osata pitää ilman viinaakin. Itse nautin suunnattomasti ystävieni ja perheeni seurasta, ja osaan pitää hauskaa heidän kanssaan ilman minkäänlaista ”sosiaalistalääkettä”. Ei aina ole pakko olla humalassa. Jos ihminen ei voi mihinkään lähteä viettämään iltaa tmv. ilman että alkoholi olisi kuvioissa, voidaan jo puhua jonkinlaisesta alkoholiongelmasta. Moni ei tätä itse edes tajua. Monille se on aivan normaali tapa toimia, vaikkei sen pitäisi olla. Alkoholi on myrkky. Siitä ei pääse mihinkään. Liiallinen alkoholin käyttö ei sitä paitsi vahingoita pelkästään itse käyttäjää, vaan myös hänen läheisiään. Kukapa haluaisi, että hänen äitinsä, isänsä, veljensä, siskonsa tai vaikka miehensä olisikin melkein juoppo.
Itse olen sairaanhoitajan työssä saanut nähdä kaiken sen kamaluuden, mitä alkoholin runsas käyttö aiheuttaa. Ja vaikka ihminen ei olisi varsinaisesti mikään juoppo, mutta alkoholia kuluu kuitenkin suhteellisen runsaasti, hän voi sairastua todella kivuliaaseen haimatulehdukseen, jonka jälkeen onkin sitten viinat juotu lopullisesti. En tarkoita, että siihen kuolisi. Mutta sen jälkeen ei alkoholia voi enää nauttia. Ja jos miettii kaikkia kustannuksia, joita yhteiskunnalle koituu alkoholin aiheuttamista sairauksista, on se luku melkoisen suuri. Puhumattakaan kaikista alkoholin vaikutuksen alaisena tehdyistä väkivaltaisuuksista tai muista rikoksista. Ja me veronmaksajat joudumme maksumiehiksi. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa suuresti niin omaan kuin muidenkin elämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti